New Space Digital Economy Innovation Center (KvarkenSpaceEco)

Kokonaisbudjetti 1 860 005 €, Botnia-Atlantica 1 116 002 €

Kumppanuus: Vaasan Yliopisto, Yrkeshögskolan Novia, Aalto-yliopisto, Åbo Akademi, Hanken Svenska Handelshögskolan, Vaasan ammattikorkeakoulu, Institutet För Rymdfysik i Umeå, Luleå Tekniska Universitet, Sveriges Lantbruksuniversitet, Umeå Universitet

Hanke tarjoaa rakenteen avaruusteollisuuden taloudelliseen kehittämiseen. Suunnitellun osaamiskeskuksen päätarkoituksena on tukea alueellisia yrityksiä niiden kehittäessä mahdollisuuksiaan osallistua uuden avaruustalouden liiketoimintaan sekä kaupallistaa olevassa olevaa avaruustietoa. Avaruusteollisuus on kehittynyt suuntaan, joka sallii aiempaa huomattavasti halvempien prosessien käyttöönoton avaruudessa. Jotta aluetta voidaan auttaa saamaan osuutensa näistä uusista taloudellisista mahdollisuuksista, keskus varmistaa, että yritykset ymmärtävät uusinta tekniikkaa ja kykenevät toteuttamaan ja käyttämään sitä. Keskus jakaa osaamistaan ja toteuttaa demonstraatiohankkeita, jotta alueelliset yritykset saadaan vaadittavalle tasolle niin, että ne pystyvät itsenäisesti käsittelemään avaruuteen liittyvää liiketoimintaansa. Keskus tekee yhteistyötä alueellisten koulutuslaitosten ja kehitysyhtiöiden kanssa sekä edistää tarpeellista osaamista työvoiman saamiseksi ja säilyttämiseksi.

 Botnia Näring i Kretslopp - Ett strategiskt biogaskluster för att främja biogasproduktion i Botnia-Atlantica regionen

Kumppanuus: Stormossen Oy, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi/Yrkeshögskolan Novia, Biofuel Region Bfr AB, Sveriges lantbruksuniversitet

Kokonaisbudjetti 933 681 €, Botnia-Atlantica 560 208 €

Hankkeen tarkoituksena on arvioida ja kokeilla innovatiivisia ratkaisuja, joilla biokaasutuotannon mädätysjäämät voidaan jalostaa kaupalliseksi lannoitetuotteeksi. Hanke toteutetaan ohjelma-alueen biokaasukeskittymässä, ja siinä analysoidaan ja ratkaistaan aihepiirin ongelmia yhdessä kohderyhmien kanssa.
Hankkeen odotettuja tuloksia ovat uusien innovatiivisten ratkaisujen kokeilu ja toimivien ratkaisujen käyttöönotto. Niiden ensisijaisena seurauksena ohjelma-alueen biokaasutuottajien kilpailukyky kasvaa. Lisäksi kaupallisen lannoitetuotteen kehittäminen mahdollistaa biokaasun tuotannon vastuullisen lisäämisen ohjelma-alueella. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että kaupallistamisaste ja mädätysjäämän hyväksyntä raaka-aineena kasvavat. Suurempien tuotantomäärien myötä biokaasusta voidaan muodostaa nesteytettyä biokaasua (LBG), jolloin sitä voidaan hyödyntää raskaassa liikenteessä ja merenkulussa, esimerkiksi uudessa Merenkurkun laivassa.

 KLIVA – Vattenbalans, ekosystemtjänster och metalltransport i ett klimat i förändring

Kumppanuus: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Västerbottenin lääninhallitus, Linnéuniversitetet, Åbo Akademi, Sveriges Geologiska Undersökningar SGU, Geologian tutkimuskeskus GTK, Skogsstyrelsen Region Nord, Suomen metsäkeskus, Eteläinen palvelualue, Suomen ympäristökeskus SYKE

Kokonaisbudjetti 1 836 420 €, Botnia-Atlantica 1 101 852 €

KLIVA-hankkeen ytimenä on maa- ja metsätalouden valmiuden lisääminen sellaisten tilanteiden varalta, jolloin ilmastonmuutokset vaikuttavat kielteisesti vesitasapainoon, sekä parantaa vesitasapainon ja ekosysteemipalvelujen ymmärtämistä valuma-alueen näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista laadittujen yleisennusteiden mukaan voidaan päätellä, että Pohjanmaa ja Västerbotten kärsivät suurella todennäköisyydellä yhä useammin vesipulasta ja kuivuudesta vähäsateisten ja lämpimien kesien vuoksi, mutta myös kaatosateista ja tulvista, kun vettä sataa suuria määriä lyhyessä ajassa. Sekä tulvat että kuivuus voivat vaikuttaa maa- ja metsätalouteen kielteisesti, minkä seurauksena raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuotanto vähenee. Hankkeessa kehitetään alueellisia ja paikallisia malleja ja pohja-aineistoja siitä, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa vesitasapainoon. Tämän avulla luodaan maa- ja metsätalouteen valmiutta kohdata sään ääri-ilmiöitä.

Koska ilmastonmuutokset muuttavat yhteiskunnan olosuhteita ja koska ympäristön laadun ja tuotannon tavoitteet voivat olla vastakkaisia, eri intressiryhmien välille syntyy helposti ristiriitoja. KLIVA-hankkeessa testataan innovatiivista mallia siitä, miten maankäyttöasioissa voitaisiin kehittää osallistavampaa ja keskustelevampaa dialogia ja suunnittelua. Ottamalla maa- ja metsätalouden edustajia ja myös muita kansalaisia mukaan keskusteluun halutaan ehkäistä ja vähentää ristiriitoja, joita voi syntyä eri toimintojen jouduttua vastakkaisille puolille.

Hankkeella on kaksi päätavoitetta: Ensimmäinen liittyy mallien luomiseen valuma-alueen näkökulmasta sille, miten ilmastonmuutokset vaikuttavat maaston vesitasapainoon ja metallien liukenemiseen happamista sulfaattimaista. Toisena tavoitteena on viestintämallien ja -materiaalien kehittäminen ja testaaminen ekosysteemipalvelujen käsitteen pohjalta. Tavoitteet lisäävät yhteiskunnan ymmärrystä veteen liittyvistä erilaisista hyödyistä (ekosysteemipalveluista), joista ihmisen hyvinvointi on riippuvainen, sekä lisää ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokykyä.

Bärkraft

Kumppanuus: Visit Hemavan Tärnaby AB, Gold of Lapland ekonomisk förening, Helgeland Reiseliv

Kokonaisbudjetti Ruotsi 907 367 €, Botnia-Atlantica 544 419 €, Budjetti Norja 614 827 €

Bärkraft-hanke pyrkii osaltaan kehittämään kestävämpää elinkeinoelämää, keskittyen etenkin matkailualaan, hankkeeseen osallistuvilla alueilla. Hanke pyrkii edistämään kestävän kehityksen merkityksen tajuamista ja osaamista. Keskeisiä teemoja ovat luonto, ympäristö- ja ilmastovaikutus, elinkeinoelämän ja paikallisyhteisön välinen yhteistoiminta sekä elinkeinon taloudellinen lisäarvo. Lisäksi matkailujärjestöillä ja hankkeen osapuolilla on hankkeen päätyttyä hyvä käsitys päivittäisessä toiminnassa toteutettavasta yhdenvertaisuudesta.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tiedostavia yrityksiä, joilla on toimintasuunnitelma omaa kestävää kehitystään varten. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuu 54 yritystä ja että siinä saadaan 20 uutta, myyntikelpoista tuotepakettia sekä vahvistetaan verkostoja ja uutta yhteistyötä. Lisäksi hankkeen tuloksena elinkeinoelämän, poliitikkojen ja kuntien osaamistaso kohenee, matkailujärjestöt vahvistuvat, saadaan koulutettuja isännyys- ja kestävyysvalmentajia, jotka pysyvät alueella hankeajan päätyttyäkin.

Hanke edistää alueen osaamistason kohentumista siitä, mitä matkailun kestävä kehittäminen tarkoittaa, ja pidemmällä aikavälillä hanke edistää alueen kehitystä todelliseksi ja uskottavaksi kestäväksi matkakohteeksi. Hanketoimet vahvistavat alueiden ja yritysten kilpailukykyä, arvonluontia ja työllisyyttä. Uudet liiketoimintakonseptit ja työrakenteet ovat käyneet tutuiksi ja mahdollistavat kestävien matkakohteiden pitkäjänteisen kehittämisen yhdessä viranomaisten, yhdistysten, yritysten, paikallisväestön ja kunnan kanssa. Hanke on valtionrajat ylittävällä perspektiivillään syventänyt matkakohteiden, maiden, viranomaisten ja yritysten yhteistyötä ja oppimista, mikä on tuottanut suurta lisäarvoa. Valtionrajat ylittävä yhteistyö tarjoaa suuremman kriittisen massan, mikä avaa uusia mahdollisuuksia, joihin ei olisi samassa laajuudessa päästy, jos jokainen olisi toiminut yksin ja itsekseen. Hanke lisää osaamista ja kehitystä huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin jos nämä kolme matkakohdetta työskentelisivät kukin itsekseen.

Cirkulär plastekonomi i MidtSkandia

Partnerskap: Mittskandia, Västerbottenin lääninhallitus, Rana Utviklingsellskap

Kokonaisbudjetti Ruotsi 21 938 €, Botnia-Atlantica 13 163 €, Budhetti Norja 18 875 €

Hanke on esitutkimus, jonka tarkoituksena on muotoilla ja määritellä kiertomuovitalouden hankeidea muovin kierrätyksen kehittämiseksi.

Det öst-västliga stråket

Kumppanuus: Merenkurkun neuvosto ry, Infrastruktur i Umeå AB (INAB)

Kokonaisbudjetti 90 000 €, Botnia-Atlantica 45 000 €

Hankkeen tärkein tavoite on luoda edellytykset, joilla ohjelma-alueen maiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen parantaa liikenteen ja infrastruktuurin näkökulmasta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi luomalla alueellinen strategia ja yhteistä materiaalia, jonka avulla voimme hyödyntää kansallisia ja eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja, liikenteen ja infrastruktuurin yhteisesti priorisoiduille toimenpiteille.

Alustavan selvityksen tarkoituksena on kuvata ja luoda materiaalia, miten kumppanuuden strategisia näkökulmia on kehitettävä, priorisoitava ja miten niistä viestitään, jotta voidaan edistää yhteisen vision ja tavoitteiden mukaista strategista liikennejärjestelmää. Usein liikennejärjestelmän toteuttaminen edellyttää myös päätöksiä yhteisistä investoinneista, niin kansallisella kuin Eurooppa tasolla, ja näistä investoinneista käydään kovaa kilpailua muiden alueiden investointitarpeiden kanssa. Alustavassa tutkimuksessa on myös mahdollista kuvata laajempaa maantieteellistä näkökulmaa ja tunnistettava keskeiset kumppanit tulevaa yhteistyötä varten.